keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Vispipuuroa ja synttärikutsut


En oikeastaan pidä juurikaan puolukoista. En syö niitä metsässä raakana, en pidä niistä piirakassa enkä juurikaan syö puolukkahilloa/survosta minkään ruuankaan kanssa. Vispipuurossa puolukat silti maistuvat! Senpä takia pakastimeen pitää aina syksyisin saada sen verran puolukkaa, että muutamat vispipuurot saa talven aikana keitettyä. Tänään taas ryhdyin tuttuun puuhaan.



Puolukat (noin 5 dl) ja vesi (1 l) kattilaan ja keitellään noin 10 min.




Sitten 1 1/2 dl mannaryynejä sekaan (vähitellen, jottei tule paakkuja) ja keittämistä jatketaan toiset 10 min.



Sitten sekaan 1 1/2 dl sokeria ja vähän suolaa ja annetaan puuron jäähtyä hieman. Lopuksi vatkataan puuro kuohkeaksi sähkövatkaimella:


Herkutellaan maidon ja sokerin kanssa! 



Kuopus täyttää ensi viikolla 1 vuotta (!!!) ja synttäreitä varten askarreltiin kutsukortit:




Jalankuvat on tehty sormiväreillä (paperilautaselle värejä ja jalka kastetaan siihen). Suloisia tuli ja aika käsittämätöntä on se, miten ISO tuon pienen miehen jalkakin jo on, vaikka juurihan se vasta syntyi <3 <3 <3

tiistai 25. helmikuuta 2014

Cookies-kulhot


En muista enää mistä kuvasta, lehdestä, blogista tai jostain tämä ajatus lähti, mutta nyt se on toteutettu. Cookies-kulhot! Muistelisin jo ennen joulua suunnitelleeni näitä... Selailin taas nettiä ja löysin cookies-ohjeen (linkki), jota piti kokeilla. Helppo ohje, muokkailin vähän linkin kommenttien pohjalta. Tällaisillä määrillä tein:


150 g       voita
1 dl          sokeria
1 dl          fariinisokeria
1 tl          vaniljasokeria
1              kananmuna
3 1/4 dl    vehnäjauhoja
1/2 tl       leivinjauhetta
1/2 tl       suolaa
100 g       taloussuklaata pilkottuna
n. 70 g     valkosuklaata pilkottuna


Vatkaa pehmeä voi, sokeri, fariinisokeri ja vaniljasokeri vaahdoksi. 
Sekoita joukkoon kananmuna. 
Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, sooda ja suola keskenään ja lisää joukkoon parissa erässä. Lisää lopuksi suklaapalat.
Vuoraa pelti leivinpaperilla, nostele ruokalusikalla taikinasta nokareita pellille (ja litistä). Paista 200 asteessa 9-10 minuuttia tai kunnes cookiet ovat kauniin vaaleanruskeita ja kypsiä myös pohjasta.
(Ohjeesta tulee noin 20 isoa cookieta.)


Kulhoja varten tarvitaan muffinssivuoka. Vuokaa käytetään nyt ylösalaisin eli taikina asetellaan "kuoppien" päälle. Mulla ei ollut ajatustakaan siitä, miten paljon taikinaa kannattaa näihin laittaa mutta nyt sanoisin, että näissä on liikaa taikinaa. Tämä taikina leviää uunissa aika voimakkaasti ja kulhot olisivat kauneimpia niin, että kulhon yläreuna juuri koskisi tuohon vuuan pohjaan. Eli taikinaa aika vähän ja sitä ei tarvitse asetella valmiiksi noin paljon vuokien ympärille.




Paiston jälkeen cookies-kulhot näyttivät tältä:





Ja kahvipöytään päätyivät näin kera vaniljajäätelön:



Ajatus oli nyt siis parempi kuin tämä toteutus, koska ulkonäkö vähän kärsi. Ensi kerralla siis vähemmän taikinaa, josko sitten saisi vielä nättejä kulhoja aikaan. Maussa ei näissäkään ollut mitään vikaa, päinvastoin! Kulhoissa voisi tarjoilla myös vaikka vadelmia kermavaahdolla tai marjoja kinuskikastikkeella...



Loppu taikina päätyi perinteisempään muotoon (ennen paistoa):




Ja paiston jälkeen:





 Nämä olivat juuri sellaisia "oikean" cookien tuntuisia. Hyvä ohje!

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Kerroskiisselijälkiruoka


K-kaupan ruokalehtisestä bongasin herkullisennäköisen kerroskiisseliohjeen, jota piti päästä testaamaan. Ohjeeseen tästä. Päälle laitoin kermavaahtoa jogurtin sijaan. Hyvää, raikasta ja melko kevyttä! 

Itselle muistiin, että tässä ohjeessa riittää hyvin ohjeessa mainittu perunajauhon määrä vadelmakiisseliä tehtäessä :) Laitoin tähän pikkusen reippaammin perunajauhoja, koska en tykkää sellaisesta litkusta kiisselistä ja tulos oli...no, lusikoitavissa mutta melko jäykkää :D



tiistai 18. helmikuuta 2014

Kissa


Näin NuuTikki-blogissa tällaisen kissatyynyn ohjeineen ja piti päästä testaamaan. Meinasin ensin tehdä vaaleanpunaisen kissan mustilla kuvioilla mutta kun aloitin virkkaamisen, huomasin melko pian, että varastosta löytyvä musta trikookude ei tule riittämään kuvioihin. Siispä tuli vaaleanpunainen kissa valkoisilla kuvioilla. Aika vähän nuo kuviot näkyvät, joten seuraavaa (?) varten pitää hankkia lisää mustaa kudetta. NuuTikin kissa oli tehty ontelokuteesta nro 7 virkkuukoukulla mutta tämän tein siis trikookuteesta ja käytin nro 9 koukkua. Ohjetta koitin noudattaa parhaani mukaan mutta muutama lisäys ja kavennus piti säveltää omasta päästä :) Korvat tein kymmenellä silmukalla (ohjeessa 12). Itse kissan vartalo tuli valmiiksi kahdessa illassa (lasten mentyä nukkumaan) ja kolmantena iltana tein kissan naaman. Silmät oli ehdottomasti työläin vaihe koko hommassa! Silmien valkoisen osan tein samaisesta trikookuteesta (4 kjs, 3 ks + 1 ps) ja mustat osat on villalangasta (4 kjs, 3 p + 1 ps). Silmät kiinnitin vartaloon ompelulangalla harsimalla. Tein kissan sisälle valkoisesta trikoosta pussin, jonne laitoin täytevanut, koska pelkäsin, että pienet sormet alkavat kuitenkin jossain vaiheessa nyppiä vanua vartalon rei'istä.







Kukaan lapsista ei ainakaan vielä ole ominut kissaa, joten se saa toistaiseksi makoilla olohuoneessa.

Kiitos ohjeesta NuuTikin Linda!

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Lohisalaatti


Piti tehdä pastaista kanasalaattia basilika-fetajuustokastikkeella. Jääkaappiin ilmestyi kuitenkin yllättäen tuore merilohenpala (kiitos äiti:), joten suunnitelmat uusiksi. Tulikin perunainen lohisalaatti sitruunaisella kastikeella :)




Lohesta tulee yleensä aina tehtyä jonkinlaista uunilohta, mutta koska olemme tällä hetkellä uunittomia (tietty tuli jotain vikaa 2,5 vuoden käytön jälkeen, kun takuu oli 2 vuotta), piti keksiä jotain uutta. Ja koska kaapissa tosiaan oli aineita kanasalaatin tekoon, niin tänään valmistui lohisalaatti. Pikainen googletus ja hommiin. Tähän tuli:

- Napolitan mix -salaattisekoitusta
- Pehtoorin salaattia
- keitettyjä perunoita (laitoin lämpiminä, koska eivät ehtineet jäähtymään)
- fetajuustoa
- sipulia (piti laittaa tavallista, koska punasipuli oli loppu)
- paistettua lohta kuutioina, suolalla ja pippurilla maustettuna
- keitettyjä kananmunia
- kirsikkatomaatteja



Kastike (kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta ehtii maustua): 
- kermaviili
- sitruunapippuria
- ripaus valkopippuria
- suolaa
- sitruunamehua




Mies myönsi ruokapöydässä, että oli ollut vähän skeptinen päivän menun kuultuaan, mutta olikin sitten loppupeleissä erittäin tyytyväinen ruokaan. Lapsetkin tykkäs, joten tehdään siis toistekin! :)

tiistai 11. helmikuuta 2014

Parista vanhasta pari uutta


Silityslauta kaipasi uutta päällistä:




Mies oli jo kirjoittamassa uutta päällistä kauppalistaan, kun sanoin, ettei sellaista nyt kaupasta tarvi hakea :) Kangaskaapille siis. Löytyi sopivaa Ikean paksua puuvillaa noin metrin palanen, jonka leikkasin noin kahteen osaan. 




Taitoin leikatut reunat alapuolelle kaksinkerroin, jotta lopputulos olisi siistimpi ja sitten vaan kangas kiinni lautaan niittipyssyllä (vanha päällinen sai jäädä alle pehmikkeeksi). Tulipa valmista heti ja nopeasti. 



Toinen tuunaus oli odotellut jo jonkin aikaa kangaskaapissa. Ompelin joskus, muutamia vuosia sitten tästä Metsolan traktori-neuloksesta paidat miehelleni ja silloin ainoalle lapsellemme. Pojan paita on jo ajat sitten jäänyt odottamaan pikkusisarusten kasvamista ja miehen paita jäi jossain vaiheessa kaappiin, koska se muuttui (kaiketi pesussa) lyhyeksi. Kuvittelen ainakin, että olisin pessyt kankaan ennen ompelemista mutta voin olla väärässä...Tosiasia kuitenkin oli, että ihana traktorikangas oli käyttökiellossa miehen vaatepinossa. Siispä sakset käteen ja paita silpuksi. Etukappaleesta etukappale, takakappaleesta takakappale ja hihoista hihat. Kaikissa kappaleissa hyödynsin jo kertaalleen ommellut reunat. Tämä 116-senttinen paita valmistuikin sitten nopsaan, koska  suurin työ oli kaula-aukon resorin ompelu. Olisin halunnut tummanruskean resorin, mutta koska sitä ei varastossa ollut, piti "tyytyä" keltaiseen. Ihan pirteä tuli näin.




Nyt muistin kokolapunkin, mutta asettelu olisi EHKÄ voinut onnistua paremmin. Josko joskus vielä sais tuonkin suoraan:)



torstai 6. helmikuuta 2014

Minestronekeittoa ja juustoyrttileipää


Monta kertaa on pitänyt tehdä minestronekeittoa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi. Yläasteella/lukiossa tämä oli ihan yksi suosikkiruuistani koulussa ja siksi ehkä vähän yllättävääkin, miksei ole aiemmin tullut tehtyä. Tosin voi olla, ettei lähiaikoina tule uudestaan tehtyä, koska kumpikaan vanhemmista lapsista ei oikein tykännyt. Eivät ymmärtäneet hyvän päälle :) Minun (ja miehen) mielestä tuli aika hyvää, muttei ehkä ihan koulumuistojen veroista. Ehkä aika on kullannut nämäkin muistot...Ohjetta katselin Pirkasta, täältä. Ohjeessa oli joku Pirkan vihannessekoitus mutta laitoin keittoon pari porkkanaa, vähän lanttua, selleriä ja purjoa. Ohjeessa mainittujen ainesosien lisäksi heitin mukaan myös lihaliemikuution, makeaa chilikastiketta ja tomaattipyreetä. Ja päälle reilusti juustoraastetta.




Keiton kaveriksi kokeilin kaverin suosituksesta juustoyrttileipää tällä iloleipurin ohjeella. (Ohjeessa ei muuten mainita öljyn lisäämistä taikinan joukkoon, joten kannattaa muistaa heittää sekin taikinan sekaan ennen kohottamista.) Laitoin yrtiksi basilikaa ja lisäksi pari valkosipulin kynttä. Yksikin valkosipulin kynsi olisi voinut riittää :) Muuten ihan kiva ohje ja aika helppo on muutella leivän makua laittamalla eri yrttejä joukkoon!

maanantai 3. helmikuuta 2014

Jotain oikein pehmeää

Kävin viime viikolla Jätti-Rätissä ostoksilla. Lähinnä ostokset olivat harmaata ja mustaa mutta yksi tällainen hempeämpikin ostos tuli tehtyä. Tai oli lähinnä pakko. Kangas on unelmapeh-me-ää pörröistä "fleeceä" (kai sille jokin oikeakin nimi on...). Tätä oli saatavilla myös vaaleansinisenä. Aika pitkään pohdin, mikä olisi sopiva syy ostaa ja koska ainut syy, mitä keksin, oli tulevat vauvalahjat, päädyin ostamaan vain tätä vaaleanpunaista. Toivottavasti edes joku kaveriperhe siis saa tytön:) Kankaan toiselle puolelle ompelin valkoisen fleecen. Peitot ovat noin kokoa 75 x 63 cm ja lähinnä ajattelin, että peitto voisi olla sopiva vaunuihin tai automatkalle.











Oih ja voih, kyllä tuollaisen alla kelpaisi itsekin köllötellä! :)

lauantai 1. helmikuuta 2014

Runebergin kakku


Otin pienen varaslähdön Runebergin päivään ja leivoin tänään Runebergin kakkua (linkki ohjeeseen). Ohje oli ollut vuoden 2011 Pirkassa ja sieltä asti se on kulkenut ohjelaatikossani. Pari Runebergiä on siis ehditty tässä välissä juhlistaa joko kaupan tai omilla, perinteisillä tortuilla:) Kakku oli helppo  tehdä ja olisi kyllä helppo kahvittaa isompikin joukko tällä yhdellä leipomuksella. Kakun päällistä piti tehdä vähän isompi määrä kuin ohjeessa oli mutta muuten mentiin ohjeen mukaan (paitsi rommin jätin pois, en tykkää). Kakussa maistui yllättävän paljon piparimurut ja kaakao. Jos haluaisi oikein herkutella, voisi kakun kanssa tarjota kermavaahtoa...





Keskiviikoksi ehtii vielä hyvin leipomaan tällaisen! ;)