Pitaleivät

Selailin eilen iltapäivällä uusimman Yhteishyvän Ruoka-liitettä ja siitä se ajatus sitten taas lähti. Eilen meillä syötiin siis täytettyjä, itsetehtyjä pitaleipiä. 

Linkki ohjeeseen tässä. Leivät oli helppo tehdä ja niistä tuli todella hyviä.

Halkaistut leivät täytettiin ohuilla kanafileleikkeillä, salsalla, juustolla, tomaatilla, salaatilla, sipulilla, kurkkusalaatilla ja kermaviilillä/majoneesilla. Aivan älyttömän hyvää. Pitaleivät voittivat kaupan valmiit pitaleivät ihan 6-0.

Näitä lisää!

Raparperi vol. 2 ja kasvimaakyltit

Raparperikausi on parhaimmillaan, joten nyt pitää herkutella. Tällä kertaa raparperi taipui rahkan joukkoon.

Tein ensin raparperista hillokkeen:

Muutama raparperin varsi pilkotaan ja laitetaan kattilaan vesitilkan kera. Kun raparperit ovat "kypsyneet", sekaan sopivasti sokeria, ripaus vaniljasokeria ja kanelia. Annetaan hillokkeen jäähtyä ja vatkataan 2 dl kermaa. Yhdistetään kermavaahto, 2 dl rahkaa ja raparperihilloke. Maistetaan ja lisätään tarvittaessa sokeria. 

Ai että oli hyvää. Raikasta, vähän kirpeää mutta hyvää.

Mitäs sitä seuraavaksi raparperista keksisi?

Raparperin vieressä pihalla meillä on 3 kasvimaalaatikkoa. Yhdessä kasvaa mansikoita (jotka muuten ihanasti jo kukkivat) ja kahteen muuhun istutettiin täksi vuodeksi sokeriherneitä, salaattia, porkkanoita ja avomaankurkkuja. Parsan taimet odottavat vielä sisällä, ne pääsevät myös pian kasvimaalle. Esikoiselta pyysin jokin aika sitten apuja kasvimaakylttien tekoon ja tällaiset siellä nyt seisoo:

Mansikat

Kurkku ja (melko pelottava) parsa

Porkkana, salaatti ja herne

Kurkut ja herneet ovat jo nousseet, porkkanoista ja salaatista ei vielä näy jälkeäkään... Toivottavasti edes jossain vaiheessa :)

Etanat ja raparperi

Kevään Kankaiden yöstä tilasin Kestovaippakaupasta mm. tätä hauskaa etanatrikoota. Ajatuksena oli tehdä kankaasta itselle toppi (Ommellisen innoittamana) ja jämäpaloista sitten jollekulle lapselle jotain. Kun kangaslähetys saapui ja sitä porukalla ihmeteltiin, mies totesi, että olisi kankaasta voinut hänellekin paidan tehdä. Isommat lapset heti perässä, että "mäkin haluan!", "ja mä!". Pienin nyt ei vielä osaa mielipidettään ilmaista, mutta kun kerran jakamaan ryhdyttiin, niin kaikille sitten jotain!

Itselle hihaton, miehelle raglanpaita ja lapsille normaalit T-paidat. Jotta kangas saatiin riittämään, etanoihin yhdisteltiin yksivärisiä trikoita toiveiden mukaan. Pienimmälle ei kangasta enää riittänyt kuin hihoihin, joten etupuolelle aplikoin muutaman lehden ja etanan. Elättelin toiveita, että kangasta olisi vielä jäänyt vaikka pipoon, mutta toiveeksi jäi. Hyvin tuli siis käytettyä koko ostos kerralla.

edit. Piti laittaa muistiin, että keskimmäisen hihoihin laitoin ekaa kertaa rypytykset olalle framilonpätkän avulla. Hihakaavasta leikkasin hihan yläreunan muutaman sentin leveämmäksi molemmilta puolilta. Rypytykset onnistui hyvin ja tietysti tajusin vasta myöhemmin, että lasten puseroista piti tehdä unisex:jä, jotta kävisivät sitten kaikille...saahan nuo hihat tarvittaessa vaihdettua:)

Aplikoinnit kiinnitin ensin tuki/liimaharsolla ja sen jälkeen ompelin suoralla ompeleella ympäri.

Tänään leivottiin kesän ensimmäinen raparperipiirakka. Kokeilin uudella ohjeella (linkki). 

Pohja oli helppo ja nopea tehdä, raparpereja ei tarvinnut esikäsitellä ja päällisenkin sai vain sekoitella, joten kokonaisuudessaan nopeasti tehtävä piiras. Ohjeen mantelirouheen korvasin mantelilastuilla ja hyvin toimi. Päällistä voisi kokeilla tehdä vähän reilummin (jos lisäisi mantelirouheen/lastujen ja fariinisokerin määrää ja pikkuisen lisää kermaa...), jotta pinnalle tulisi herkullista toscaa/toffeenmakua enemmän. Tämä piirakka nautittiin vaniljajäätelön kera :P.

edit.2. Yön yli nukkuneen piirakan jämät syötiin kinuskikastikkeen kera. Toimi.

Äitienpäiväaskarteluja

Askarreltiin (tai no, ehkä lähinnä minä askartelin) äitienpäiväksi pieniä viemisiä suvun äideille:

Tarvittiin:
- valkoisia keittiörättejä
- kangasvärejä
- varsiselleri

Selleristä leikataan varsien yläpäät pois (jätin noin 10-15 cm tyngän). Kiristin varsia yhteen kahden kumilenkin avulla ja näin sain myös mahdollisuuden lisätä pari leikattua vartta kumilenkkien alle, jotta kuviosta tuli vähän suurempi. Sitten värejä lautaselle ja painamaan kukkia rätteihin:

Kun värit olivat kuivuneet, silitin rätit ensin kankaan läpi ja lopuksi ihan rätin päältäkin, jotta kangasvärit kiinnittyivät (omassa rätissä värit eivät ainakaan ole levinneet käytössä).

Meinasin jossain vaiheessa myös kirjoittaa rätteihin jotain kangastusseilla mutta jätin kuitenkin kirjoittamatta. Jotenkaan en itse ainakaan haluaisi nimikkorättiä, jossa lukisi isolla ÄIDIN tms. ihan vaan sillä ajatuksella, että saa sitä rättiä muutkin asujat käyttää :) Joku kiva värssy olis ehkä voinut olla mahdollinen.

Enpähän tietenkään saanut tätä kirjoitettua tänne ennen äitienpäivää (koska askartelut tehtiin vasta äitienpäiväaamuna...), mutta jos joku tästä saa ideaa tulevia merkkipäiviä ajatellen, niin hyvä sitten :) 

Viikonlopun ex tempore -leipomukset

En edes muista, mistä ajatus lähti, mutta jostain sain lapset hirvittävän innostuneiksi nokkosleivän tekoon:) Kerättiin pihalta pieniä nokkosenalkuja porukalla pihatöiden lomassa. Sisällä vähän siistin nokkosia:

Leikkasin lähes kaikki varsiosat pois ja vasta sen jälkeen enemmän googlailin aiheesta ja ei ehkä olisi tarvinnut, koska nokkoset olivat vielä niin pieniä. No, lehtiä jäi kippoon noin 50-60 g. Sitten huuhdeltiin lehdet lävikössä ja sen jälkeen laitoin ne kiehuvaan veteen ja keitin 5 min. 

Keitetyt nokkosenlehdet silputtiin (silppua tuli noin 1 dl).

Päädyin tekemään nokkosrieskoja tällä Maku-lehden ohjeella. (Tosin meillä ei ollut ohrajauhoja, joten käytin jauhoina puoliksi vehnäjauhoja ja puoliksi hiivaleipäjauhoja).

Valmiit rieskat (tein ohjeen annoksesta kaksi lähes uunipellin kokoista rieskaa) herkuteltiin iltapalana. Aika vähän nokkosta maistoi leivän joukosta mutta kaiketi saatiin hyviä vitamiineja yms. silti :)

Tänään aamupalapöydässä keskusteltiin mahdollisista faarin nimipäiväkahveista tyylin "onkohan mitään?" :) Päätettiin leipoa viemisiä ja mennä kerjäämään kahvia kyytipojaksi. Mies herkutteli raparperi-britakakku -ajatuksella, mutta koska raparperimme ovat vielä vähän pieniä, piti tyytyä viime kesän marjoihin pakastimesta. Tai tyytyä ja tyytyä, koska tästähän tuli ihan taivaallista (kuten britakakusta nyt yleensä tuppaa tulemaan).

Britakakun tein Valion ohjeella (linkki). Täytteeksi vatkasin 2 dl kuohukermaa, lisäsin ehkä 1 dl rahkaa joukkoon, maustoin sokerilla ja 1 tl vaniljasokerilla. Tämän täytteen laitoin pohjan päälle ja siihen päälle vasta marjat (mustikat ja villivadelmat). 

Muuten ihanan aurinkoinen viikonloppu menikin pihalla lapion, kottikärryjen, mullan ja siemenien kanssa touhutessa. Ompelupöydälläkin on ruuhkaa, mutta kovin vähissä on ompeluaika, kun kaikki vapaa-aika ollaan ulkona :) Ihana kesä!

Trikoo-ompeluja

Kankaiden yönä Nosh:n sivuilta sai käydä latailemassa kivan lippapipon kaavan. Pipot ovat kaksinkertaista trikoota. Lipassa kovikkeena on kaksinkertainen farkkukangas (+ trikoissa silitettävä tukikangas). Jokaiselle jotakin, joten pipoja piti tehdä kolmessa eri koossa S (6-24 kk), M (2-4 v.) ja L (4-8 v.). Isoimman (sinisen) pipon tein ensin ja siihen laitoin vain yhden kerroksen farkkua lippaan. Lipasta tuli kuitenkin sen verran löysä, että seuraaviin laitoin tuplafarkut. Pienempiin pipoihin myös syvensin lippaa hieman, jotta se suojaisi auringolta enemmän. Näitä tehdään tarpeen tullen lisääkin, koska tuntuvat toimivilta. (Alkuperäisessä ohjeessa pipon päälle kuului tupsu mutta en kokenut niitä tarpeellisiksi.)

Pienin ja suurin pipo in action:

Oman bambitunikan kangasjämistä syntyi vihdoin keskimmäiselle kesäpaita/tunika. Ja taas voidaan samistella! (Koskakohan tähän samisteluajatukseen kyllästyy?;)) Vaikka kangasta oli vain palanen jäljellä, siitä sai kivasti leikattua etukappaleen niin, että bambi pääsi suoraan eteen. Takakappale on yksivärisestä trikoosta. Vähän pyöristelin helmaa ja takakappale on vähän etukappaletta pidempi (mikä ei kylläkään kuvissa näy...), muuten ihan peruspertsaa.

Ja samaan valmistuiden pötköön vielä oma hame-hamonen. Käytin Me&I-kutsuilla tilaisuuden hyväksi ja tutkiskelin vähän heidän tämän kevään malliston twisted skirt -hametta. Siitä se ajatus sitten lähti (tämän tekeminen maksoi vähän vähemmän kuin malliston hame 45 €).

Leikkasin suorakaiteenmalliset palaset (2 kpl, n. 100 x 45 cm) mustaa trikoota ja leveän, suht napakan resorin. Ensin ompelin resorin päät ja trikoopalojen pystysaumat (kannattaa jättää toiseen kääntöaukko). Sitten trikoot kiinni resoriin. Sitten kokeilin ja mietin, miten paljon "kierrettä" alasaumaan saa tehtyä. Me&I-hameessa sisäpuolen trikoon pystysauma, joka lähti keskeltä takaa, oli tuotu melkein keskelle eteen. Tässä omassa versiossa en tuonut saumaa niin kauas, sisäpuolen pystysauma on tässä noin 1/3 helman leveyden päässä "oikeasta paikastaan" eli keskeltä takaa. No, alareunan ompelin loppupeleissä kolmeen kertaa mutta viimeisellä kerralla tuli hyvä :). 

Jos nyt tekisin uuden, leikkaisin ehkä vähän leveämmät kappaleet, koska kiertäminen tiukentaa hametta jonkun verran. Mietin myös, olisiko hyvä leikata vähän alaspäin levenevät kappaleet, jolloin hameen alareuna jäisi löysemmäksi kiertämisen jälkeen...En tiedä, mutta ihan käypänen legginsien päällä käytettävä minihamonen tuli tästäkin :)

Armin kanapata

Tämä resepti on peräisin lapsuudenkodistani ja meille tämä maistuu tasaiseen tahtiin yleensä joko perunamuusin tai riisin kera.

Armin kanapata

kanaa (+curry)

pari paprikaa

2 purkkia smetanaa

1 (-2) purkkia ruokakermaa (2-4 dl)

1 purkki tomattipyreetä

2-4 valkosipulin kynttä

suolaa

Kanat kypsennetään (voi tehdä vaikka edellisenä päivänä). Reseptiin käyvät niin paloitellut rintaleikkeet, valmiit kanasuikaleet tai paloitellut fileeleikkeet. Kanaa laitamme tähän yleensä 700 g - 1 kg, jotta ruokaa riittää useammaksi päiväksi. Jos kanoja ei ole marinoitu, laitan kypsennettyjen ja pilkottujen kanojen sekaan yleensä vähän suolaa ja currya. Paprikat pilkotaan ja sekaan sekoitetaan smetanat, kerma(t), tomaattipyree, valkosipuli ja suola. Sitten seos yhdistetään kanapalojen kanssa. Vuoka uuniin 200° noin 30-45 min. Ruokaa kannattaa tehdä kerralla reilusti, koska seuraavana päivänä lämmitettynä maku vaan paranee. 

Vappua

Vappukarkelot alkoivat heti maanantaina, kun kerholaisella oli vappunaamiaiset. 

Tietenkään mikään olemassaolevista naamiaisasuista (kissa, lohikäärme, orava, kärpässieni, menninkäinen, kotka, leijona...) ei kelvannut vaan nyt piti saada PUPUasu. 

Sakset siis käteen ja leikkelemään omaa, vanhaa talvitakkia :) Selkäosasta saatiin housut ja liivin takaosa, kauluksista korvat ja takin etupuolesta liivin etuosat. Housut/shortsit leikkasin suurentamalla vähän Saimi-housujen kaavaa ja liivin leikkasin vanhan slipoverin avulla sen kummemmin mittailematta. Liivin etuosa meinasi teettää hankaluuksia, koska olin leikannut takin selkäosan pois niin leveältä, että etukappaleet jäivät aika kapeiksi. Koska halusin käyttää jo takissa valmiina olevat napit ja napinreiät, en halunnut leikata etukappaleita takin hihoista. Siispä piti soveltaa: liivin leveys riitti, kun laitoin napinrei'istä kuminauhalenkit, jotka saa vedettyä nappien yli. Mustia, kapeita kuminauhoja tuskin huomaa tuolta karvan joukosta.

Korvat leikkasin vapaalla kädellä ja niihin lisäsin vaaleanpunaisesta trikoosta nuo "sisäosat" (trikooseen olisi voinut silittää tukikankaan, niin eivät olisi menneet ryppyyn). Korvat täytin leikkaamisesta jääneillä palasilla ja kiinnitin pipoon käsin ompelemalla. Pipo mustasta trikoosta. Hännän tein jostain sopivankokoisesta kangaspalasesta vain ompelemalla sen käsin muutamalla pistolla "krymppyyn" ja kiinnitin sitten housuihin. Ompelujälki ei ihan joka saumassa kestä hirveän tarkkaa tarkastelua (jos olisi ollut oikein reipas, olisi vaihtanut saumuriin mustat langat) mutta tarkoituksessaan puku toimi oikein hienosti. Toivottavasti tälle saadaan jatkossakin käyttöä.

Vappuaattona nautiskeltiin kotosalla ensin näillä siskoni tekemillä vanilijatuorejuustotäytteisillä herkkumunkeilla:

Ja saunan jälkeen perheen kesken pientä vappujuhlailtapalaa:

Lihapulla-viinirypäle-kirsikkatomaatti-omena-nakkitikut syntyivät kahden vanhimman lapsen iltapäiväpuuhana. Kovin ylpeitä olivat tekeleistään <3