tiistai 18. maaliskuuta 2014

Suppilovahverokeittoa ja mahtisämpylöitä


Kaveri hehkutti facebookissa mahtavaa sämpyläohjetta, joten piti päästä itsekin kokeilemaan. Alkuperäinen ohje on Sikke Sumarin blogista (linkki). Ja ei ollut turhaa hehkutus, tuli todella mielettömän hyviä sämpylöitä. Rapea kuori, pehmeä ja kuohkea sisus. Ja ainesosatkin löytyi suoraan kaapista:

7,5 dl lämmintä vettä
1,5 pussia kuivahiivaa (tai tuorehiivaa 25-30 g)
1 1/2 rkl suolaa

Sekoita. Lisää sitten:

1,5 dl ruisjauhoja
1,5 dl kokojyväjauhoja (laitoin 1/2 dl vehnänleseitä ja 1 dl hiivaleipäjauhoja)
n. 10 dl vehnäjauhoja (jätä taikina melko löysäksi)



Peitä taikinakulho leivinpaperilla ja keittiöpyyhkeellä ja laita jääkaappiin yöksi kohoamaan. 

Ota taikinaa kulhosta lusikoiden avulla suoraan leivinpaperi päälle, päälle jauhoja, tee ristiviilto ja paista 230 astetta noin 30-35 min.

Älä peitä valmiita sämpylöitä liinalla, koska silloin rapeus katoaa.


Taikina tosiaan kohosi jääkaapissa, koska parin tunnin jälkeen se jo puski ulos tuosta kulhosta. En tiedä, ottiko se siirtelystä nokkiinsa, koska aamulla se oli vähän lässähtänyt ja pelkäsin jo, että sämpylöistä tulee pannukakkuja. Taikina oli todella löysää, ei puhettakaan, että sitä olisi voinut muotoilla käsin. Viiltoja koitin tehdä, mutta vähän turhalta tuntui sekin tuollaiseen löysään mössöön:)


Mutta uuniin vaan!



Ja uunista ulos tuli aivan mielettömiä tuotoksia! Ei siis kannata vaipua epätoivoon mahdollisen taikinan lässähtämisen tai löysyyden takia:)

Sitten piti tehdä sämpylöille kaveriksi esikoisen herkkuruokaa eli suppilovahverokeittoa. Näin sitä meillä tehdään:

Sopiva määrä (tässä noin 300 g, vähempikin riittäisi) suppilovahveroita. Meillä nämä on olleet pakastimessa esipaistettuna, mutta paistan niitä vielä hieman lisää. Paisto kuivalla pannulla ja loppuvaiheessa sekaan vähän voita.



Sitten kattilaan noin 50 g voita. Sulaneeseen voihin sekoitellaan sopivasti jauhoja (noin 6 rkl). Tarkoitus ei ole ruskistaa jauhoja. Kun jauhot ja voi ovat hyvin sekaisin, joukkoon lisätään vähitellen, hyvin sekoittaen noin 1 l maitoa. Ja lopuksi sienet. Keitetään vähän aikaa niin, että seos lämpenee ja sakenee. Lisätään joukkoon suolaa ja pippuria.



Sekaan voi myös laittaa palasen esim. Koskenlaskija-sulatejuustoa. Sitten soseutetaan keitto sauvasekoittimella ja maustetaan tarvittaessa suolalla (ja tuoreella persiljalla).





Tarjoillaan yhdessä herkku-ciabatta-sämpylöiden ja maidon kera!




perjantai 14. maaliskuuta 2014

Ekat tuplasynttärit


Mies sai viime vuonna parhaimman synttärilahjan ikinä, kun pieni poikamme syntyi sopivasti miehen syntymäpäivänä. Viime viikolla juhlittiin siis kuopuksen 1-vuotissynttäreitä ja miehen vähänenemmän-v. synttäreitä siinä samalla. Käsittämätöntä, miten äkkiä vuosi taas on mennyt! Pienestä nyytistä on kasvanut vuodessa uskomaton persoona, hymypoika, joka kohta jo kävelee <3

Koska laskiainen sattui sopivasti synttäreiden kanssa samalle viikolle, päätin, että voidaan mennä vähän laskiais-teemalla. Pulkkamäkeä tai muuta laskiaisriehaa nyt oli turha ajatella nurmikon vihertäessä mutta laskiaispullia sentään voi syödä säästä riippumatta :) Siskoni lupautui tekemään pullat. Pullien kaveriksi piti kahvipöytään keksiä joku "kevyt" kakku ja Kinuskikissan limejuustokakku sopi ajatukseen hyvin. Ohje kakkuun tässä. Muuten tein ohjeen mukaan, mutta pohjaksi tein taas Bastonge-keksipohjan (noin 200 g keksejä ja 75 g voita) ja täytteeseen raastoin lisäksi vähän limen kuorta. Tuli oikein raikas kakku! Koristelut menivät vähän penkin alle, koska kuvittelin, että voin kirjoittaa kakun päälle tomusokeri-vesi-seoksella onnittelut. No, kyllähän kirjoitinkin ja siinä ne kirjoitukset sitten sulivat ja valuivat sokeriliemenä kakun reunalta pois...huokaus :) Kannattaa siis tehdä koristelut vaikka Kinuskikissan ohjeen mukaan, jos mielii kirjoittaa jotakin kakun päälle.




Mies sai lahjaksi jo näitä isänpäiväkalsareita tehdessäni visioimat pilkkukalsarit. Vitsi, että tuli hienot ja sopivat. Pidensin pikkuisen lahjetta edellisistä ja koitin lisätä niin paljon korkeutta, että olisin saanut kuminauhan käännettyä trikoon sisään mutta koska yritys ei ihan onnistunut, laitoin kuminauhan samalla tavalla näkyviin kuin viimeksikin. Taas tällainen hyvän mielen hihittely-ompelus:)




tiistai 11. maaliskuuta 2014

Kauppakassipula

Kauppakassipula + vähän mittailuja vanhoista kasseista + palaset Ikean paksuja puuvilloja + vähän ompeluaikaa = Entinen kauppakassipula. Siinäpä se.





Kyllä kelpaa taas kantaa maitoa kotiin! :)

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Blogeista bongattua


Teinpähän itselleni sukat :) Alkuperäiseen ohjeeseen ja inspiraatiooni pääset stä (Made for apes-blogi). Tein kaavat oman jalan mukaan ja varren kaavaan otin mallia MFA:n ohjeista. Sukkien yläreunaan laitoin melko kireän resorin. Näistä tuli aika hauskat ja lämpimät ovat myös. Kankaaksi valikoitui raidallinen joustofrotee, mutta koska jäljellä ollut palanen oli sen verran pieni, piti toisen sukan päällinen tehdä kahdesta osasta. Ja tietenkään raitoja ei saanut jatkumaan...Eipähän nämä nyt muutenkaan välttämättä ole mitkään edustussukat mutta kesällä pääsevät varmasti mökkireissuille mukaan. Ja uskoisin, että saattavat toimia myös saappaissa.






Hihii :)

(Muistiin itselle: Seuraaviin sukkiin voisi kaavaa vähän kaventaa nilkan kohdalta.)



Sitten toinen blogi-inspiraatio: Iloisen murmelin kietaisuneuletakki. Alkuperäiseen ohjeeseen tästä. Aivan mahtava idea ja hyvä ohje! KIITOS!




Kietaisuneuletakissa idea on siis se, että takki muodostuu suorakaiteen muotoisesta kankaasta, johon ommellaan pelkästään hihat (!). Suurin työ oli mittailla hihojen rei'ille paikat. Ja vaikka kuinka mittailin, pelkäsin silti, että selkäpuolelle jää löysää tai hihat lähtevät hartioilta omituisesta kohtaa. MUTTA koska valmiista takista tuli tosi kiva, päätin laittaa käyttämäni mitat tähän muistiin.

Kankaan koko oli alunperin  97 x 108 cm. Yläreunasta taitoin 10 cm ja alareunasta 2 cm, joten takin korkeudeksi jäi 85 cm. Sivuista taitoin 2,5 cm, joten leveyttä jäi 103 cm. Taitokset ompelin ensin ja sen jälkeen leikkasin hiha-aukot. Leikkasin ensin tuollaiset kaarevat aukot (kuvassa oikean hihan aukko). Sitten kokeilin takkia päälle ja totesin, että leikkaan hiha-aukot tuollaisiksi soikioiksi. Alkuperäisessä ohjeessa oli tehty pisaranmuotoiset hiha-aukot. Aukon leveys on leveimmillään noin 4,5 cm. Hiha-aukot ovat yläpäästä 33 cm:n päästä reunoista ja alapäästä 29 cm päästä reunoista. Takin yläreunasta hiha-aukkkoon on 15 cm. Hartioiden väli on 38 cm ja kainaloiden väli 48 cm. 






Sitten hihat. Hihojen kaavana käytin jotain tunikan hihakaavaa. Saumurilla hihat kaksinkerroin ja sitten kiinni takkiiin. Sovitus päälle, hihojen taitteen ja nappien paikkojen merkkaus + ompelu ja viimeiseksi vielä napinlävet. Laitoin napinläpien kohdalle tuonne yläreunan taitteen väliin molemmille puolille silitettävää tukikangasta ja voin sanoa, että kannatti. Tuli tosi siistit napinlävet helposti, koska kangas ei venynyt mihinkään. Lisäksi suosittelisin laittamaan tukikankaanpalat myös nappien kohdille. Itse en laittanut, mutta pelkään, että napin paikka venyy huonoksi käytössä. Ajattelin näin jälkeenpäin silittää jo ommeltujen nappien takapuolelle tuota tukikangasta, jospa se edes vähän suojaisi venymiseltä.


Näkyviin jääväksi napiksi laitoin ison mustan napin ja toiselle olalle piiloon jääväksi napiksi vähän pienemmän harmaan.

Tämmönen pitää varmaan saada toinenkin! :)




Tein tämän muuten metrin palasesta kangasta. Jos kangasta olisi ollut enemmän, olisin tehnyt hihoista vähän leveämmät, koska tämän alle ei oikein voi laittaa mitään muuta pitkähihaista. Toisaalta seuraavasta teen luultavasti vähän ylöspäin kapenevan, koska mielestäni kangasta oli yläreunassa vähän liikaa, joten silloin hihoille jäisi muutama sentti lisää leikkausvaraa...Tälle neuletakille ei muuten paljon tullut hintaa, koska kangas (1 m) maksoi muistaakseni Jätti-Rätissä 6 €. 


sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Falafel-pihvit ja tomaatti-kurkkusalsa


Lauantaina ruuaksi valmistui falafel-pihvejä. Inspis lähti tietenkin viikolla postissa tulleesta Yhteishyvän Ruoka-liitteestä, jossa resepti siis oli. Tässä linkki reseptiin. Aika hyviä, tavanomaisuudesta poikkeavia (hyvällä tavalla) ja kasvisruokaa (!). Reseptistä taisin poiketa vain jogurtin määrässä ja sekin vahingossa. Ostin 250 g purkin maustamatonta jogurttia pihvejä varten ja laitoin sen kokonaan taikinan joukkoon ja siinä sekoitellessa vilkaisin ohjetta, jossa sanottiin jogurtin määräksi 1 1/2 dl. Voi olla, että meni vähän reilusti ja ehkä siksi taikina oli aika löysää. Lusikalla laitoin korppujauho-seesaminsiemen seokseen sopivia kasoja ja lusikan avulla myös käänsin kasat, jotta kuorrute tuli molemmille puolille. Taikinasta ei siis saanut mitään pihvipihvejä taputeltua. Pannulla muotoituivat kuitenkin ihan pihvin näköisiksi :)




Ohjeessakin mainittiin, että pihvit kannattaa tarjoilla turkkilaisen jogurtin ja tomaatti-kurkkusalsan kanssa. Ja molemmat kyllä kannattaa tehdä. Varsinkin tuo salsa oli ehdoton lisuke ja sopi pihvien kaveriksi ihan mielettömän hyvin. Tein salsan omasta päästä:

Tomaatti-kurkkusalsa

1 tomaatti
pala kurkkua
1/2 punasipuli
1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Tomaatti, kurkku ja sipuli pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Sekaan puristetaan valkosipuli. Sitten sopiva loraus öljyä ja ripaus suolaa ja pippuria. Annetaan maustua jääkaapissa pari tuntia ennen tarjoilua.