Viikon varrelta

On niin monta (vähän kauemmin kesken ollutta) juttua valmistunut viime päivinä, että laitan kaiken tähän samaan pötköön: 

Lasten kanssa askarreltiin Tiimarin Cernit-massasta magneetteja. Innostus lähti Hajamielistä haaveilua -blogista ( tässä linkki ). En hankkinut kirjainleimasimia näitä varten vaan käytimme jo olemassaolevia (minun lapsuuden) Tupperwaren piirustuslevyjä. Meidän magneetteihin kirjaimet tulivat siis koholleen. Kokeiltiin ensin muovailuvahalla ja keskimmäinen saikin keskittyä muovailemaan siksi aikaa, kun esikoisen kanssa painettiin kirjaimet varsinaiseen massaan.

  

Ensin siis massasta pieniä palleroita (meillä tuli kahdesta paketista Cernit:ä yhteensä 39 magneettia). Sitten pieni litistys ja kirjainkuvio päälle. Uunissa sitten massa kovettui. 

Taustamagneetiksi ostin magneettinauhaa. Nauhassa magneetti ei kylläkään ole kovin vahva, joten mitään kovin paksua tai isoa näillä magneeteilla ei kiinnitetä. Mutta toimivat kyllä, jos haluaa vaan kirjoitella jotain ja pitävät kyllä pienemmät laput ja piirustukset jääkaapin ovessa.

Näistä on lasten kiva opetella kirjaimia ja ehkä myös pikkuisen lukemaan - esikoinen on jo niin innostunut kirjaimista, vaikka meneekin eskariin vasta ensi syksynä.

Sitten operaatio kierrätys:

Otetaan omista vaatevarastoista kaksi käyttöön soveltumatonta (kutistunutta) ja vähänkäytettyä T-paitaa, leikataan toisesta etu- ja takakappale ja toisesta hihat ja lisätään pätkä resoria...

Ta-daa! Esikoiselle käypä pusero. Ruskean puseron printtikuvion oranssi oli niin lähellä tuon oranssin puseron väriä, että kun puserot olivat vierekkäin menossa UFF:in kasaan, piti puserot äkkiä pelastaa, koska ajatus jatkokäytöstä oli niin selvä :)

Ja sitten vielä omat MAATUSKAT <3

Kankaiden yönä tilasin jo aiemmin ihastelemaani maatuskakangasta Pehemiältä. Taisin naputella tilaukseen 90 cm mutta yli metrin sain, joten kaupan päälle tuli vielä tosi hyvä mieli :) Kaavakokeiluun pääsi venekauluksinen OB-Woman tunikakaava (arvatkaapa laitoinko numeroa mihinkään talteen ja lehden olen jo palauttanut kirjastoon...huoh). No, kaavaa kuitenkin vähän sovelsin, kun taas vertailin kaavaa vanhaan Marimekon tunikaan. 

Alareunaan tuli Framilon, joka oli minulle uusi tuttavuus. Framilonin päälle olisi pitänyt ohjeen mukaan ommella trikookaitale, mutta laitoin mustaa resoria. Vähän oli ongelmia resorikaitaleen ompelussa, kun en oikein tiennyt, kumpaa olisi pitänyt venyttää enemmän, resoria vai framilonilla rypytettyä reunaa. Tuli hieman sellainen olo, että jäävätkö framilonilla aikaansaadut rypyt resorin alle niin, että menevät ihan hukkaan. Koitin sitten parhaani mukaan venytellä molempia :)

Hihat jätin tarkoituksella aika pitkiksi, koska ovat niin kapeat, etteivät pitkinäkään roiku häiritsevästi. Vähän olen empinyt, pitäisikö tunikaa pikkuisen kaventaa mutta taidan pitää tällaisena ainakin parin pesun ajan, jotta näkee miten asettuu. Musta ainakin tuntuu, että juuri ompelukoneen paininjalan alta otettuna vaate on helposti vähän tönkkö mutta käytössä sitten osoittautuukin kivaksi :) Ja must tää oli aik kiva jo näinki!