Prinsessasynttärit

Neiti Keskimmäisen 3-vuotissyntymäpäivää juhlistettiin tänään.

Tarjolla oli Marianne-juustokakkua, raparperi-vadelmapiirakkaa, valkosuklaa-pähkinäkeksejä, Carneval-keksejä, minidonitseja ja juusto-pestosarvia. Kahvipöydän koristeeksi askartelin serveteistä tuollaisia kukkasia, joita muistan jo joskus lapsuudessa tehneeni, ei mikään uusi keksintö siis :)

Ohjeet leipomuksiin hain kaikki netistä, joten tässä linkkejä kuvien kera:

Marianne-juustokakku (ohje). Vähän kauhistutti kakun tekovaiheessa se, ettei täytteeseen laitettu yhtään sokeria. Siispä lisäsin noin desin sokeria. Kakusta ei silti laisinkaan tullut mitään ällömakeaa, joten laitanpa sokerin jatkossakin. Hyvä kakku.

Raparperi-vadelmapiirakka (ohje). Ohjeesta tulee uunipellillinen maistuvaa piirakkaa.  Tein piirakan ihan ohjeen mukaan muuten, mutta lisäsin pakastimesta isoja vadelmia mukaan. Jos piirakan tekee vain pelkästä raparperistä, niin tekisin täytettä enemmän kuin mitä ohjeessa käsketään. Lisäksi jauhojen määrää pohjassa voisi vähän vähentää, minun makuuni taikina oli jokseenkin liian kovaa. Valmiista piirakasta otin Iittalan Aalto-piparimuotilla annospaloja. Tuli kivannäköisiä, vähän erilaisia, vaikka samaltahan nuo maistuivat kuin perinteiset neliötkin:)

Valkosuklaa-pähkinäkeksit (ohje). Ohjelinkki vie hämärästi mansikka-valkosuklaakeksien ohjeeseen, mutta koska lähi-Sale ei tarjonnut kuivattuja mansikkalastuja, korvasin ne ohjeessa pähkinärouheella (rouhin pähkinäsekoituspussin, joten sisältää useita eri pähkinöitä). Tuli tosi hyviä keksejä, väittäisin jopa, että näiden pitää olla parempia kuin alkuperäisellä ohjeella tehdyt:)

Juustosarvet (ohje). Näitä lisää! Slurps. Sivuhuomautuksena voin sanoa, että Pirkan pesto on parasta.


Lahjapöydän antimista voi ehkä päätellä jotain neidin mieltymyksistä...

Kivat ja onnistuneet juhlat taas takana!

Hellehattu

Lainasin kirjastosta muutaman OB:n ja "uusista" kaavoista ensimmäiseksi kokeiluun pääsi tytön hellehattu (OB 3/2011 Bouquet-lierihattu). 

Kaapista löytyi sopivaa (Jyskin) pöllöpuuvillaa, joten äkkiä leikkaamaan. Ohjeessa käskettiin laittamaan tukikangasta sekä lieriin että "pääosaan" mutta laitoin vain lieriin ja siihenkin vain yläpuoleen. Lieriin laitoin toiseksi tueksi ylimääräisen lakanakankaan eli lieriosa koostuu pöllöpuuvillasta, silitettävästä tukikankaasta, lakanasta ja toisesta pöllökankaasta. Pääosassa on vain päällikangas ja vuori. Vuorena jotain äidiltä saatua vanhaa puuvillaa.

Leikkasin hatun koossa 52 mutta lieneekö syy sitten kaavassa, saumanvarojen leikkauksessa vai ompelutavassa, jotenkin sai hatusta sellaisen, että se mahtui kevyesti omaankin päähän. Pelkkää lieriä kokeillessa se jäi jopa löysäksi oman pääni ympärille, joten ennen hatun kokoamista otin lierin saumoista noin sentin pois (summissa kaventelu on aina hyvä juttu) ja pääosien ompelussa laitoin tosi reilut saumanvarat. Kun sitten piti yhdistää lieri muuhun hattuun, lieri oli kuitenkin ympärysmitaltaan aika paljon pienempi. Laiska korjaaja ei ruvennut purkuhommiin vaan rypyttelin (ilman rypytyslankaa tietty...) päällistä ja vuoriosaa "sopivasti" hattua kootessa. Hattu ei siis ole yhtä "särmä" kuin kaavan hattu, mutta mielestäni siitä tuli ihan sympaattinen kesähattu. Rypytyskin onnistui ihan suht tasaisesti, joten jos ei tiedä, voisi jopa kuvitella ryppyjen kuuluvan ollakin hatussa.

Ja mikä parasta, hattu sopi tyttärelle (vähän on kyllä vieläkin kasvunvaraa, joten elän toiveessa, että hattu sopisi myös ensi kesänä) ja oli muutenkin mieluisa. Ehkei mene kesähattujen ykköseksi kaupan Hello Kitty -hatun ohi, mutta hyväksi kakkoseksi ainakin :)

Olinpa muuten tiedostamatta älyttömän onnekas, kun laitoin lierin alapuolelle sattumalta nuo pöllöt katsomaan "sisään päin". Nyt kun lierin kääntää kasvoilta ylös, pöllöt ovat oikein päin! Jee.