Tein ihan alkuperäisen ohjeen mukaan, vaikkei edes pitänyt:) Mies oli lukenut Hellapoliisin ohjeeseen laitettuja arvosteluja/kommentteja ja pyysi, että kokeiltaisiin piirakkaa niin, että korvataan puolet vehnäjauhoista mantelijauheella ja puolet sokerista fariinisokerilla. Muistin tämän pikkuisen liian myöhään, joten saatanpa tehdä lähiaikoina samantapaista piirakkaa uudelleenkin...:) Hyvää tuli kyllä tästäkin, mielestäni ei edes välttämättä kaipaa tuota vaniljakastiketta tykö.
torstai 18. syyskuuta 2014
Pellillinen omenapiirakkaa
Kaipasin tällaista hyvää perusohjetta omenapiirakan tekoon nimenomaan niin, että ohjeesta syntyisi pellillinen piirakkaa kerralla. Jäisi joskus jotain vaikka pakastimeenkin laitettavaksi. Kokeiluun pääsi Hellapoliisista löydetty ohje (linkki).
lauantai 13. syyskuuta 2014
Kukkia ja jogurttisämpylöitä
Omalla pihalla kasvaa sen verran ihania kukkasia, että piti muutamia leikata sisällekin ilahduttamaan:
Daaliat vein työpaikalle muidenkin iloksi:
Kukat ovat luonnossa oikein syvän tummanvioletteja. Harmi, kun salamalla otetuissa kuvissa väri vähän kärsii.
Lintulaudan alle alkoi keväällä kasvaa kaksi auringonkukkaa ja nyt, kun varret ovat ainakin parimetrisiä, saadaan nauttia myös kunnonkokoisista kukista. Yhden maltoin leikata maljakkoon:
Kun keväällä huomasin lintulaudan alla nuo pari auringonkukantainta, heitin nurmikon reunalle, kallionkoloihin muutaman kourallisen auringonkukansiemeniä, ihan vaan katsoakseni miten käy. En siis edes peitellyt siemeniä mitenkään tai muutenkaan hoitanut "istutusaluetta" mutta niin siellä vaan nyt kasvaa pieniä auringonkukanvarsia vieri vieressä. Näiden kukkien varret ovat ehkä polvenkorkuisia ja muutenkin osa on vähän kärsineitä tiheästä "viljelystä" ja varmaan kuivuudesta myös. Nappasin muutaman, vielä nuppuisen varren sisälle maljakkoon ja muutamassa päivässä kukkia on alkanut avautua. Pieniä aurinkoja! Toivottavasti muistan myös ensi keväänä laittaa näitä kasvamaan.
Pitkästä aikaa pääsin tänään myös leivontapuuhiin. Sain eilen käsiini Kotilieden välissä ilmestyneen pienen ohjekirjasen "Leipäsiä leipomaan" ja sieltä kokeiluun pääsi nämä Jogurttisämpylät:
maanantai 25. elokuuta 2014
Härmälääsiä
Mummani antoi kesällä tuunattavaksi Pappan käyttämättömän, liian reilun t-paidan ja toivoi siitä tyynynpäällistä. Kyllä siitä jossain vaiheessa sitten valmistakin tuli:
Laitoin nepparit päällisen alareunaan, vaikka koitinkin jättää reilun "tyynyliinalirpakkeen" sisäpuolelle. Trikoo käyttäytyy tässä kuitenkin niin eri tavalla kuin puuvilla, joten varmuudeksi nepparit estämään tyynyn valumisen ulos. Paidan takapuolen yläosan "Härmä"-tekstin leikkasin irti ja ompelin siksaksilla ympäri tyynynpäällisen takapuolelle.
sunnuntai 24. elokuuta 2014
Ompeluinnostus
Onkohan syksy tullut vai mikäköhän on, kun sain tällä viikolla kunnon ompeluinnostuksen taas päälle. Kevään kankaiden yönä Kestovaippakaupasta tilatut kankaat (edes osa niistä) päätyivät vihdoin leikattaviksi ja ommeltaviksi:
Tyttärelle 104-senttinen Hello Kitty-mekko (kaavana pohjalla OB 3/2011 Monster Car-paita pidennettynä ja vähän levennettynä).
Tytär olisi halunnut antaan pikkuserkulleen samanlaisen Hello Kitty-mekon, kun itse sai, mutta kangas loppui kesken, joten loppu käytettiin kahteen pipoon. Pipon kaavana Nosh:n lippapipokaava ilman lippaa ja vuorta. Rusetti oma sovellus ja käsin ommeltu kiinni pipoon.
Koska Hello Kittystä ei enää mekkoja saanut, otettiin leikattavaksi toinen kangas. Kilpikonnia riitti kahteen samanlaiseen mekkoon, joten nyt pikkuserkukset saavat samistella. Mekkoihin tein ensimmäisen kerran rypytetyn helmakaitaleen ja hyvin onnistuivat (mekkojen kaavan pohjalla sama Monster Car-paita, koko 104).
Dinoista vielä esikoiselle yksinkertainen pipo syksyä odottelemaan (kerrankin ajoissa). Tein samalla istumalla kaksi myös näitä, josko vaikka jollekin eskarikaverille lahjaksi. Kaavana näissä myös Noshin lippapipokaava koossa L (4-8 v.) mutta pienensin kyllä taas kaavaa jonkun verran.
Tyttärelle 104-senttinen Hello Kitty-mekko (kaavana pohjalla OB 3/2011 Monster Car-paita pidennettynä ja vähän levennettynä).
Esikoiselle dinoista T-paita (samalla Monster Car-kaavalla, OB 3/2011, koko 116):
Tytär olisi halunnut antaan pikkuserkulleen samanlaisen Hello Kitty-mekon, kun itse sai, mutta kangas loppui kesken, joten loppu käytettiin kahteen pipoon. Pipon kaavana Nosh:n lippapipokaava ilman lippaa ja vuorta. Rusetti oma sovellus ja käsin ommeltu kiinni pipoon.
Koska Hello Kittystä ei enää mekkoja saanut, otettiin leikattavaksi toinen kangas. Kilpikonnia riitti kahteen samanlaiseen mekkoon, joten nyt pikkuserkukset saavat samistella. Mekkoihin tein ensimmäisen kerran rypytetyn helmakaitaleen ja hyvin onnistuivat (mekkojen kaavan pohjalla sama Monster Car-paita, koko 104).
Dinoista vielä esikoiselle yksinkertainen pipo syksyä odottelemaan (kerrankin ajoissa). Tein samalla istumalla kaksi myös näitä, josko vaikka jollekin eskarikaverille lahjaksi. Kaavana näissä myös Noshin lippapipokaava koossa L (4-8 v.) mutta pienensin kyllä taas kaavaa jonkun verran.
Olipa kivaa taas pitkästä aikaa ommella oikein urakalla! :)
tiistai 15. heinäkuuta 2014
Kesää
Hiljaista on blogissa ollut koko kesän :) Kaikki aika menee pihalla ja mökillä, mikä sinänsä ei kuitenkaan harmita mutta laitanpa tähän samaan syssyyn vähän kesäkuvia ja -puuhasteluja.
Pihalle väsättiin kolmijalka vanhoista heinäseipäistä:
Kaverille ompelin ennen juhannusta pienen synttärilahjakassin, jonka sisälle pakkasin saaristolaisleivän.
Juhannusjuhliin leivoin viemiseksi Seeprakakun Kinuskikissan ohjeella. Laitoin ohjeen öljyn tilalle voisulaa, koska pelkäsin öljyn maistuvan kakussa ja ehkä sen takia taikina oli aika paksua eikä levinnyt kovin hyvin kaadettaessa. Lisäksi ruskea taikina loppui "kesken", mikä vaikutti etenkin kakun keskustan raitojen muodostumiseen. No, lopputulos oli kuitenkin kohtuullinen ja tärkeintä kait oli hyvä maku :)
Päällisen suklaaraidoituksesta ei tullut kovin seepramainen :)
...mutta sisältä löytyi eden vähäsen seepraa:
Mökkeilyä, mökkeilyä <3
Mökkiruokaa muurikalla: kanaa, kesäkurpitsaa, paprikaa, maissia, sipulia ja perunoita. Kyytipojaksi vähän Chili-tomaattikastiketta (Felix:)
Ja ei kai paratiisia ilman käärmettä...yöks ja puistatus...joutuvat kyllä aina lapion alle, jos vaan jossain nähdään. Lapset ja koira ei mahdu samalle tontille kyiden kanssa...
Kotipihalla kääntyessä on korjattu satoa kasvilaatikoista:
Ekat ikiomat mansikat:
Muutama päivä mökillä välissä ja korjattiin sato vol.2:
Riitti jo tortuksi asti :P
Myös sokeriherneitä maisteltiin tänään ensimmäisen kerran!
<3 <3 <3 Kesä <3 <3 <3
Tunnisteet:
herkut,
jotainihanmuuta,
kakut,
kana,
marjat,
ompelukset,
piha,
piirakat,
suklaa
keskiviikko 11. kesäkuuta 2014
Prinsessasynttärit
Neiti Keskimmäisen 3-vuotissyntymäpäivää juhlistettiin tänään.
Tarjolla oli Marianne-juustokakkua, raparperi-vadelmapiirakkaa, valkosuklaa-pähkinäkeksejä, Carneval-keksejä, minidonitseja ja juusto-pestosarvia. Kahvipöydän koristeeksi askartelin serveteistä tuollaisia kukkasia, joita muistan jo joskus lapsuudessa tehneeni, ei mikään uusi keksintö siis :)
Ohjeet leipomuksiin hain kaikki netistä, joten tässä linkkejä kuvien kera:
Raparperi-vadelmapiirakka (ohje). Ohjeesta tulee uunipellillinen maistuvaa piirakkaa. Tein piirakan ihan ohjeen mukaan muuten, mutta lisäsin pakastimesta isoja vadelmia mukaan. Jos piirakan tekee vain pelkästä raparperistä, niin tekisin täytettä enemmän kuin mitä ohjeessa käsketään. Lisäksi jauhojen määrää pohjassa voisi vähän vähentää, minun makuuni taikina oli jokseenkin liian kovaa. Valmiista piirakasta otin Iittalan Aalto-piparimuotilla annospaloja. Tuli kivannäköisiä, vähän erilaisia, vaikka samaltahan nuo maistuivat kuin perinteiset neliötkin:)
Juustosarvet (ohje). Näitä lisää! Slurps. Sivuhuomautuksena voin sanoa, että Pirkan pesto on parasta.
Lahjapöydän antimista voi ehkä päätellä jotain neidin mieltymyksistä...
Tarjolla oli Marianne-juustokakkua, raparperi-vadelmapiirakkaa, valkosuklaa-pähkinäkeksejä, Carneval-keksejä, minidonitseja ja juusto-pestosarvia. Kahvipöydän koristeeksi askartelin serveteistä tuollaisia kukkasia, joita muistan jo joskus lapsuudessa tehneeni, ei mikään uusi keksintö siis :)
Ohjeet leipomuksiin hain kaikki netistä, joten tässä linkkejä kuvien kera:
Marianne-juustokakku (ohje). Vähän kauhistutti kakun tekovaiheessa se, ettei täytteeseen laitettu yhtään sokeria. Siispä lisäsin noin desin sokeria. Kakusta ei silti laisinkaan tullut mitään ällömakeaa, joten laitanpa sokerin jatkossakin. Hyvä kakku.
Raparperi-vadelmapiirakka (ohje). Ohjeesta tulee uunipellillinen maistuvaa piirakkaa. Tein piirakan ihan ohjeen mukaan muuten, mutta lisäsin pakastimesta isoja vadelmia mukaan. Jos piirakan tekee vain pelkästä raparperistä, niin tekisin täytettä enemmän kuin mitä ohjeessa käsketään. Lisäksi jauhojen määrää pohjassa voisi vähän vähentää, minun makuuni taikina oli jokseenkin liian kovaa. Valmiista piirakasta otin Iittalan Aalto-piparimuotilla annospaloja. Tuli kivannäköisiä, vähän erilaisia, vaikka samaltahan nuo maistuivat kuin perinteiset neliötkin:)
Valkosuklaa-pähkinäkeksit (ohje). Ohjelinkki vie hämärästi mansikka-valkosuklaakeksien ohjeeseen, mutta koska lähi-Sale ei tarjonnut kuivattuja mansikkalastuja, korvasin ne ohjeessa pähkinärouheella (rouhin pähkinäsekoituspussin, joten sisältää useita eri pähkinöitä). Tuli tosi hyviä keksejä, väittäisin jopa, että näiden pitää olla parempia kuin alkuperäisellä ohjeella tehdyt:)
Juustosarvet (ohje). Näitä lisää! Slurps. Sivuhuomautuksena voin sanoa, että Pirkan pesto on parasta.
Lahjapöydän antimista voi ehkä päätellä jotain neidin mieltymyksistä...
Kivat ja onnistuneet juhlat taas takana!
perjantai 6. kesäkuuta 2014
Hellehattu
Lainasin kirjastosta muutaman OB:n ja "uusista" kaavoista ensimmäiseksi kokeiluun pääsi tytön hellehattu (OB 3/2011 Bouquet-lierihattu).
Kaapista löytyi sopivaa (Jyskin) pöllöpuuvillaa, joten äkkiä leikkaamaan. Ohjeessa käskettiin laittamaan tukikangasta sekä lieriin että "pääosaan" mutta laitoin vain lieriin ja siihenkin vain yläpuoleen. Lieriin laitoin toiseksi tueksi ylimääräisen lakanakankaan eli lieriosa koostuu pöllöpuuvillasta, silitettävästä tukikankaasta, lakanasta ja toisesta pöllökankaasta. Pääosassa on vain päällikangas ja vuori. Vuorena jotain äidiltä saatua vanhaa puuvillaa.
Leikkasin hatun koossa 52 mutta lieneekö syy sitten kaavassa, saumanvarojen leikkauksessa vai ompelutavassa, jotenkin sai hatusta sellaisen, että se mahtui kevyesti omaankin päähän. Pelkkää lieriä kokeillessa se jäi jopa löysäksi oman pääni ympärille, joten ennen hatun kokoamista otin lierin saumoista noin sentin pois (summissa kaventelu on aina hyvä juttu) ja pääosien ompelussa laitoin tosi reilut saumanvarat. Kun sitten piti yhdistää lieri muuhun hattuun, lieri oli kuitenkin ympärysmitaltaan aika paljon pienempi. Laiska korjaaja ei ruvennut purkuhommiin vaan rypyttelin (ilman rypytyslankaa tietty...) päällistä ja vuoriosaa "sopivasti" hattua kootessa. Hattu ei siis ole yhtä "särmä" kuin kaavan hattu, mutta mielestäni siitä tuli ihan sympaattinen kesähattu. Rypytyskin onnistui ihan suht tasaisesti, joten jos ei tiedä, voisi jopa kuvitella ryppyjen kuuluvan ollakin hatussa.
Ja mikä parasta, hattu sopi tyttärelle (vähän on kyllä vieläkin kasvunvaraa, joten elän toiveessa, että hattu sopisi myös ensi kesänä) ja oli muutenkin mieluisa. Ehkei mene kesähattujen ykköseksi kaupan Hello Kitty -hatun ohi, mutta hyväksi kakkoseksi ainakin :)
Kaapista löytyi sopivaa (Jyskin) pöllöpuuvillaa, joten äkkiä leikkaamaan. Ohjeessa käskettiin laittamaan tukikangasta sekä lieriin että "pääosaan" mutta laitoin vain lieriin ja siihenkin vain yläpuoleen. Lieriin laitoin toiseksi tueksi ylimääräisen lakanakankaan eli lieriosa koostuu pöllöpuuvillasta, silitettävästä tukikankaasta, lakanasta ja toisesta pöllökankaasta. Pääosassa on vain päällikangas ja vuori. Vuorena jotain äidiltä saatua vanhaa puuvillaa.
Leikkasin hatun koossa 52 mutta lieneekö syy sitten kaavassa, saumanvarojen leikkauksessa vai ompelutavassa, jotenkin sai hatusta sellaisen, että se mahtui kevyesti omaankin päähän. Pelkkää lieriä kokeillessa se jäi jopa löysäksi oman pääni ympärille, joten ennen hatun kokoamista otin lierin saumoista noin sentin pois (summissa kaventelu on aina hyvä juttu) ja pääosien ompelussa laitoin tosi reilut saumanvarat. Kun sitten piti yhdistää lieri muuhun hattuun, lieri oli kuitenkin ympärysmitaltaan aika paljon pienempi. Laiska korjaaja ei ruvennut purkuhommiin vaan rypyttelin (ilman rypytyslankaa tietty...) päällistä ja vuoriosaa "sopivasti" hattua kootessa. Hattu ei siis ole yhtä "särmä" kuin kaavan hattu, mutta mielestäni siitä tuli ihan sympaattinen kesähattu. Rypytyskin onnistui ihan suht tasaisesti, joten jos ei tiedä, voisi jopa kuvitella ryppyjen kuuluvan ollakin hatussa.
Ja mikä parasta, hattu sopi tyttärelle (vähän on kyllä vieläkin kasvunvaraa, joten elän toiveessa, että hattu sopisi myös ensi kesänä) ja oli muutenkin mieluisa. Ehkei mene kesähattujen ykköseksi kaupan Hello Kitty -hatun ohi, mutta hyväksi kakkoseksi ainakin :)
Olinpa muuten tiedostamatta älyttömän onnekas, kun laitoin lierin alapuolelle sattumalta nuo pöllöt katsomaan "sisään päin". Nyt kun lierin kääntää kasvoilta ylös, pöllöt ovat oikein päin! Jee.
lauantai 31. toukokuuta 2014
Pitaleivät
Selailin eilen iltapäivällä uusimman Yhteishyvän Ruoka-liitettä ja siitä se ajatus sitten taas lähti. Eilen meillä syötiin siis täytettyjä, itsetehtyjä pitaleipiä.
Linkki ohjeeseen tässä. Leivät oli helppo tehdä ja niistä tuli todella hyviä.
Halkaistut leivät täytettiin ohuilla kanafileleikkeillä, salsalla, juustolla, tomaatilla, salaatilla, sipulilla, kurkkusalaatilla ja kermaviilillä/majoneesilla. Aivan älyttömän hyvää. Pitaleivät voittivat kaupan valmiit pitaleivät ihan 6-0.
Näitä lisää!
Tilaa:
Kommentit (Atom)